Päivityksiä hankkeen aktiviteetteihin

Hankkeemme tutkijat ovat osallistuneet projektin aikana yliopistojen ja tieteen asemaa koskeviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin sekä kommentoineet myös mediassa hankkeen tutkimustuloksia. Näitä kaikkia tutkijan työhön kuuluvia puolia ei aina huomata, joten halusimme tässä postauksessa tehdä näkyväksi sitä, miten tutkimushankkeemme tuottamaa tietoa on levitetty ja miten hanke on näkynyt julkisuudessa viimeisen runsaan vuoden aikana. Koostamme siis seuraavassa hankkeen tutkijoiden aktiviteetteja ja esiintymisiä niin akateemisissa yhteyksissä kuin mediassakin vuosien 2021 ja 2022 ajalta.

Vuonna 2021 hankkeen tutkijat osallistuivat useisiin akateemisiin konferensseihin ja seminaareihin kotimaassa ja kansainvälisesti. Mikko Poutanen ja Tuomas Tervasmäki osallistuivat Nordic Political Science Associationin (NoPSA) konferenssiin ja järjestivät siellä korkeakoulupolitiikkaa koskevan työryhmän ” Changes in democratic spaces – Institutional shifts in Nordic Higher Education in the 2000s”. Konferenssityöryhmä on valmistellut erikoisnumeron Scandinavian Journal of Public Administration -tiedelehteen.

Poutanen osallistui myös 30th European Systemic Functional Linguistics -konferenssiin ja Tervasmäki 13th Interpretative policy analysis (IPA) -konferenssiin. Hanna Kuusela osallistui lisäksi Poliittisen talouden tutkimuksen seuran järjestämään Kriittisen tiedontuotannon kriisi? -webinaaripaneeliin. Hankkeen tutkijoiden aktiviteeteista voi myös mainita Tuukka Tomperin valinnan Opetushallituksen johtokunnan varajäseneksi elokuussa 2021.

Hankkeen tutkijoiden medianäkyvyyttä nostivat erityisesti julkaisut ja haastattelut. Hanna Kuuselan Sosiologia-lehdessä julkaistu artikkelista ”Autonomiasta eliittiverkostoihin, kolmikannasta hierarkioihin: suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet vuosina 2010–2020” raportoitiin Ylellä, Talouselämässä, Kalevassa ja STT:llä.

Kuuselaa haastateltiin myös Tieteentekijöidenliiton Acatiimi-lehteen tutkimushankkeeseen liittyen ja pitkälti hankkeessa tehty työ pohjalta Kuuselalle myönnettiin vuoden 2021 Tutkijaliiton palkinto. Hankkeen johtajana Kuuselaa on haastateltu ja hänen kantojaan on kommentoitu myös muuten mediassa, esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä kahdesti. Teatteriohjaaja Juha Jokela on myös maininnut tutkimushankkeen yhtenä Kansallisteatterin Dosentit-näytelmän tekemiseen vaikuttaneista lähteistä. Samassa yhteydessä hankkeemme julkaisuja käsiteltiin Helsingin Sanomissa.

Tuukka Tomperia haastateltiin Tampereen yliopiston Radio Moreenin Totuusradio-ohjelmassa yliopistopolitiikasta ja yliopistojen nykytilanteesta sekä toisessa Radio Moreenin haastattelussa yliopistojen tulosmittauksessa käytettyjen mittareiden ongelmallisuudesta. Tomperia haastateltiin myös Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) satavuotista historiaa käsittelevässä Ylen dokumentissa ”Tulevaisuuden rakentajat”. Tomperi esitti myös videopuheenvuoron Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Akavan Sivistysrintama-some-kampanjaan otsikolla ”Mitä sivistys merkitsee sinulle?”. Tuomas Tervasmäki ja Tomperi kirjoittivat Suomen Kuvalehdessä julkaistun puheenvuoron “Matematiikkaa painottava valintauudistus oli opetusministeriön tahto”, joka käsitteli yliopistojen uuden opiskelijavalintamallin ongelmia (kirjoituksen vapaasti luettava lähteistetty versio täällä).

Vuonna 2022 hankkeen tutkijat ovat edelleen toimineet aihepiirissä hyvin aktiivisesti, valmistellen myös uusia tutkimusjulkaisuja. Helmikuussa 2022 hankkeen tutkijatohtori Mikko Poutanen osallistui Tampereen yliopistossa järjestettyyn avoimeen Tiede ja teknologia -tutkimusseminaariin. Seminaarista julkaistiin myöhemmin Acatiimi-lehdessä artikkeli, jossa moni seminaariin osallistunut – Poutanen mukaan luettuna – pääsi kertomaan enemmän tutkimuksestaan. Huhtikuussa 2022 Poutanen osallistui myös Lassi Nummin seuran järjestämään verkkoseminaariin ihmistieteiden asemasta yliopistolla ja yhteiskunnassa. Tapahtumasta on tallenne.

Maaliskuun lopulla hankkeen tutkijat Kuusela, Poutanen ja Tervasmäki osallistuivat Sosiologipäiville puheenjohtamalla Yliopistot ja demokratia -työryhmää. Työryhmässä korkeakoulupolitiikan ja yliopistojen viimeaikojen muutoksia jäsennettiin yhteensä seitsemän esittäjän voimin. Huhtikuussa 2022 Tomperi piti keynote-luennon pohjoismaisten tutkijoiden NOKSA-konferenssissa käsitellen filosofi John Deweyn teosta Demokratia ja kasvatus. Lokakuun alussa Tomperi alusti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisessa seminaarissa Opiskelijat vaikuttajina yliopistolla aiheesta “Yliopistodemokratian tila”.

Hankkeelta julkaistaan tällä tietoa vuonna 2022 vielä ainakin kaksi tutkimusjulkaisua. Nämä lisätään hankkeen julkaisusivulle tälle sivustolle.

Advertisement

PAREMPI YLIOPISTO -HANKE JÄRJESTÄÄ TYÖRYHMÄN SOSIOLOGIPÄIVILLE 2022

Sosiologipäivät 2022 järjestetään 24.3. – 25.3.2022 Jyväskylän yliopistossa. Ohjelman löydät täältä:
https://sosiologipaivat.fi/alustava-ohjelma/

Parempi yliopisto-hanke järjestää työryhmän otsikolla YLIOPISTOT JA DEMOKRATIA

Työryhmän puheenjohtajat:
Hanna Kuusela, Tampereen yliopisto, hanna.kuusela@tuni.fi
Mikko Poutanen, Tampereen yliopisto, mikko.poutanen@tuni.fi
Tuomas Tervasmäki, Tampereen yliopisto, tuomas.tervasmaki@tuni.fi  

Työryhmän kuvaus: Yliopistoilla ja demokratialla on perinteisesti ollut kiinteä suhde. Demokratiat tarvitsevat tasokasta koulutusta ja demokratiakasvatusta, joiden toteuttamisessa yliopistoilla on ja on ollut tärkeä rooli. Toisaalta yliopistoissa itsessään on ollut pitkä sisäisen demokratian perinne. Vuoden 2009 yliopistolakimuutosta voidaan kuitenkin pitää eräänlaisena vedenjakajana, joka toi uudenlaiset hallintomallit virallisesti suomalaiseen yliopistokenttään. Yliopistojen sisäinen demokraattinen päätöksenteko on käsitetty haasteeksi yliopistojen onnistuneelle strategiselle johtamiselle ja ulkoisten sidosryhmien paremmalle palvelulle. Strateginen johtaminen ja erilainen visiotyö on keskittänyt valtaa yliopiston johdolle.

Globaalissa tietotaloudessa yliopistot näyttäytyvät keskeisinä moottoreina kansantalouden menestyksekkäälle kehitykselle. Yliopistojen muutos asettuu osaksi laajempaa kehitystä, jossa demokraattinen hallinta ja suorempi linjaorganisaatiomainen hallinta törmäävät yhteen.

Työryhmässä käsitellään yliopistojen ja demokratian moninaisia ja muuttuvia suhteita. Työryhmässä kysytään muun muassa mikä on yliopistodemokratian tila 2000-luvulla? Mitä yliopistot voivat tehdä demokratian vahvistamiseksi yhteiskunnissa laajemmin? Jättääkö kilpailukyky-yhteiskunta tilaa demokratialle yliopistoissakaan? Millaisin keinoin korkeakoulupolitiikka, yliopistot ja yliopistolaiset itse tuottavat uudelleen tätä uutta kilpailukyky-yhteiskuntaa ja – yliopistoa ja sen suhdetta demokratiaan?

Työryhmä toivottaa tervetulleeksi yliopistoja, korkeakoulupolitiikkaa ja demokratiaa käsitteleviä esityksiä. Työryhmän kieli on suomi, joskin esitys voi olla myös englanniksi (esim. jos se pohjaa artikkelikäsikirjoitukseen kansainvälisessä tutkimuslehdessä).

Jos haluat osallistua työryhmään, lähetä abstraktisi työryhmään 31.1.2022 mennessä työryhmän puheenjohtajille.

Hankkeemme tutkija Tuukka Tomperi Radio Moreenin haastattelussa

Hankkeemme tutkijaa Tuukka Tomperia haastateltiin Moreenimediaan eli Tampereen yliopistoradio Moreeniin (https://www.tuni.fi/moreenimedia/2021/12/07/yliopistojen-tulosmittaus-aiheuttaa-ongelmia-eihan-yliopiston-toimintaa-voi-millaan-yritysmaailmasta-tutulla-mittarilla-mitata/).

Keskustelun teemana oli yliopistojen rahoitus ja lakiuudistuksen ja rahoitusmekanismien muutosten vaikutukset yliopistoihin ja yliopistolaisten arkeen.  

Tomperi toteaa haastattelussa, että uusien hallintomallien tuoma keskitetty strateginen johtaminen, yliopistojen tulosperustainen rahoitusmekanismi ja näiden uudistusten jälkeen vuosia reaalisesti pienentynyt rahoitus ovat tuottaneet yhtälön, jossa ristiriitojen syntyminen on ollut vääjäämätöntä. Ristiriidat ovat näkyvissä arjessa yhteismitattomien tehtävien kilpailuna samasta työajasta, yliopistolaisten kokemien arviointipaineiden ja stressin lisääntymisenä, henkilöstökyselyissä työhyvinvoinnin heikkenemisenä sekä etenkin säätiöyliopistoissa yliopistodemokratian purkamisen myötä syntyneinä vastakkainasetteluina johdon ja henkilöstön välillä. 

Haastattelun rajatun ajan vuoksi kaikkea olennaista ei tietenkään ollut mahdollista edes sivuta keskustelussa. Samaan yhtälöön kuuluvana tekijänä voikin lisätä vielä korkeakoulupolitiikkaa 2000-luvulla hallinneen uskon rakenteelliseen kehittämiseen ja profiloitumiseen eli käsityksen yliopistojen virtaviivaistamisen ja toimintojen karsimisen ja keskittämisen tarpeellisuudesta.

Tämä aihe on esillä yhteydessä yliopistojen valtasuhteiden käänteisiin alkuvuodesta ilmestyneessä artikkelissamme “Korkeakoulupolitiikan muuttuvat valtasuhteet Suomessa. Säätiöyliopiston synty ja kamppailu yliopistodemokratiasta” (Politiikka 6 (2), 2021).  

Kannattaa tutustua myös tuoreeseen selvitykseen, jossa Jussi Kivistö, Elias Pekkola ja Emmi Kujala ovat tarkastelleet ja vertailleet yliopistojen sisäisiä rahoitusmalleja: Osa 1: Yliopistojen sisäiset rahoitusmallit ja Osa 2: Professorien kokemuksia sisäisten rahoitusmallien vaikutuksesta työhön (ks. myös Acatiimi 3/2021 aiheeseen liittyen). Tästä aiheesta on aiemmin ollut hyvin vähän yksityiskohtaista tietoa tarjolla. Yliopistojen sisäisen rahanjaon seuranta on avainasemassa pyrittäessä tarkemmin ymmärtämään rahoitusmekanismin ja yliopistojen kehityksen suhdetta. 

Projektin julkaisuluetteloa täydennetty

Tutkimusprojektimme julkaisuluetteloa on saatettu ajantasalle. Projektin julkaisemista artikkeleista löytyy tietoa (ja linkit avoimiin julkaisuihin) täältä.

Muista seurata projektia myös Facebookissa, eli Parempi yliopisto -sivua.

KESKUSTELUTILAISUUS: Tutkimuksen vapaus, sivistys ja itsehallinto yliopistoilla – 10 vuotta yliopistolaista

Keskustelutilaisuus ja paneeli maanantaina 2.3. klo 17-19 Tiedekulmassa.

Toteutuuko tutkimuksen vapaus? Mitä tieteellinen ja taiteellinen sivistystehtävä vaatii? Entä kenelle kuuluu itsehallinto nyky-yliopistoilla? 

Tilaisuudessa keskustellaan yliopistojen johtamisesta ja yliopistodemokratiasta, sivistyksen merkityksestä sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta yliopistojen arjessa kymmenen vuotta uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke (Tampereen yliopisto), Politiikasta-lehti, tiede- ja tietokirjakustantamo Vastapaino sekä Yliopistokäänne.

Tilaisuuttaa voi seurata myös verkossa.

Ohjelma:

17.00 Alustukset

Kenen yliopisto? Strategisen johtamisen kipupisteet suomalaisissa yliopistoissa. Hanna Kuusela, akatemiatutkija, Tampereen yliopiston konsistorin jäsen

Toimitusjohtajaprofessorit – uusi tiedejohtamisen normaali. Petri Lehenkari, solubiologian professori, Oulun yliopiston hallituksen jäsen

Miksi demokratia on välttämätöntä yliopistoissa? Jukka Kekkonen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, Helsingin yliopiston hallituksen jäsen

18.00 Paneeli

10 vuotta yliopistolaista: toteutuuko tutkimuksen vapaus sekä tieteellinen ja taiteellinen sivistystehtävä yliopistoilla? Panelisteina kansleri Kaarle Hämeri, opiskelijavaikuttaja Sanni Lehtinen, kosmologi Syksy Räsänen sekä kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Jouni Ovaska (kesk.)

Viime kuukausien aikana on käyty julkista keskustelua niin tieteen vapaudesta kuin yliopistojen johtamisestakin. Tieteen ja tutkimuksen vapautta vastaan on hyökätty julkisessa keskustelussa usealta eri taholta. Toisaalta yliopistolaiset ovat kertoneet vaikutusmahdollisuuksiensa vähenemisestä, yhteisöjen ohittamisesta päätöksenteossa ja pelon ilmapiiristä yliopistoilla. Perustus- ja yliopistolain takaaman yliopistojen itsehallinnon tarkoitus on turvata tieteellisen tutkimuksen riippumattomuus ja tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus. Kun perinteinen tulkinta itsehallinnosta on korostanut yliopistoyhteisön roolia yliopiston päätöksenteossa, vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki toi tullessaan johtajakeskeisyyden ja karsi demokraattisesti valittujen elinten valtaa, mikä on näkynyt erityisen voimakkaasti säätiöyliopistoissa. 

Hallitusohjelmassa esitetään, että hallinnollisen autonomian tilaa ja suhdetta yliopistodemokratiaan arvioidaan hallituskauden aikana. On siis aika syventää keskustelua tutkimuksen vapaudesta, sivistystehtävästä ja itsehallinnon tilasta yliopistoilla.

Tervetuloa!

 

 

Perustajien edustajat yliopiston itsehallinnon tulppana vai tukena?

Tampereen yliopistolla tehtiin historiaa, kun säätiöyliopiston hallitukseen valittiin ensimmäistä kertaa henkilöstön edustaja. Sekava valintaprosessi ja yliopistosäätiön perustajien edustajien toiminta herättää kuitenkin vakavan kysymyksen perustuslain turvaamaan itsehallinnon toteutumisesta Tampereen yliopistolla ja säätiöyliopistoissa yleensä. Itsehallinnon turvaamiseksi ja tilanteen selkiyttämiseksi tulevaisuudessa tarvittaisiin periaatteellista keskustelua perustajien keskuudessa, etenkin Tampereen kaupungilla, mutta myös täsmennyksiä yliopiston johtosääntöön ja yliopistolakiin.

Tampereen yliopistolla tehtiin pari viikko sitten suomalaisten säätiöyliopistojen historiaa: yliopiston hallitukseen valittiin yliopiston henkilökuntaan kuuluva professori Johanna Kantola. Valinta oli historiallinen ja tärkeä siksi, että tätä ennen vuodesta 2010 toimineiden säätiöyliopistojen hallituksissa ei ole vielä koskaan istunut yhtään henkilöstön edustajaa. Samalla korjattiin myös hallituksen sukupuolijakauma lainmukaiseksi. Hallituksesta oli erovuorossa kaksi jäsentä, ja toiseksi uudeksi jäseneksi valittiin yliopistosäätiön perustajien ehdottamista henkilöistä Fortumin innovaatiojohtaja Anne Jalkala.

Yliopiston vaaleilla valittu konsistori, jonka tehtävä hallitusvalinta yliopistolain mukaan on, teki valinnan selvin lukemin (13-5). Aiemmista erimielisyyksistä huolimatta konsistorin enemmistö siis löysi asiassa selkeän yhteisen sävelen: hallitukseen haluttiin yhteisön edustus. Tämä on sekä lain että yliopiston sääntöjen mukaan täysin mahdollista. 

Itse valintaprosessi sen sijaan oli varsin sekava, mikä herättää vakavaa huolta säätiöyliopistoihin vakiintuneen hallituksen nimitysprosessin toimivuudesta sekä perustajien edustajien roolista siinä. Perustajien edustajat nimittäin pyrkivät nimitysprosessissa toistuvasti ohittamaan konsistorin antamat ohjeistukset ja estämään yhteisön sisäisen jäsenen valinnan hallitukseen.

Perustajien edustajat sisäisen jäsenen valintaa torppaamassa

Hallituksen valinta valmisteltiin yliopiston sääntöjen mukaisessa kuusihenkisessä nimityskomiteassa, jossa on kolme edustajaa yliopistoyhteisöstä ja kolme yliopistosäätiön perustajista. Perustajia edustavat Teknologiateollisuuden, Tampereen kaupungin ja yksi muiden perustajien edustaja. Konsistori ohjeisti nimityskomiteaa kahdesti siitä, että hallitukseen tulisi valita ”valintakriteerit täyttävä sisäinen jäsen yliopistoyhteisöstä”. Vasta nimityskomitean kolmas esitys noudatti konsistorin ohjeistusta, mutta perustajien edustajat nimityskomiteassa  vastustivat esitystä ja jättivät siihen eriävän mielipiteen. Perustelut ovat erikoisia ja osin myös perustuslain vastaisia.

Eriävässä mielipiteessä perustajien edustajat toteavat muun muassa, että yliopistosäätiötä perustettaessa olisi sovittu siitä, etteivät yliopistoyhteisön sisäiset jäsenet voi kuulua yliopiston hallitukseen. Heidän mukaansa säätiön perustamiskirjassa mainittu ”riippumaton hallitus” pitää sisällään ”riippumattomuuden erityisesti Tampereen Yliopistosta. Yliopiston palveluksessa olevan henkilön valinta hallitukseen rikkoo tätä sopimusta.” 

Mikäli perustajat olisivat tällaisesta sopineet yliopistosäätiötä perustettaessa, olisi tuo sopimus eksplisiittisesti perustuslain vastainen. Säätiöyliopistoista säädettäessä perustuslakivaliokunta nimittäin edellytti, että ”–kaikkien yliopistoon kuuluvien – – ryhmien jäsenet ovat kelpoisia hallituksen jäseniksi ja että hallituksen kokoonpano määräytyy yliopistoyhteisön itsensä päätöksin ja vastaavia periaatteita noudattaen kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa.” Lisäksi valiokunta edellytti, että ”mikään lainsäätäjän valitsema sääntelyvaihtoehto ei saa johtaa siihen, että yliopistoyhteisö ei voi valita hallituksen enemmistöä yliopiston sisäisistä ryhmistä.”

Perustajilla ei myöskään ole asiasta yhteisestä linjaa, vaikka eriävässä mielipiteessä niin väitetään. Päinvastoin, osa perustajista pitää sisäisten jäsenten valintaa hallitukseen hyväksyttävänä. Esimerkiksi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (viimeksi valtuuston kokouksessa esillä ollu) kanta on edistää kolmikantaisen yliopistodemokratian toteutumista yliopiston hallituksessa.

Perustajien olisi siis syytä käydä periaatteellinen keskustelu edustajiensa toiminnasta ja omasta roolistansa hallituksen nimitysprosessissa. Vastuu perustajien edustjajien toiminnasta nimityskomiteassa ja sen lainmukaisuudesta kun on perustajilla kollektiivina. 

Tampereen kaupungin ristiriitaiset linjaukset

Kaikkein ristiriitaisimmalta vaikuttaa Tampereen kaupungin toiminta asiassa. Nimityskomiteassa Tampereen kaupunkia edustava Teppo Rantanen on allekirjoittanut eriävän mielipiteen, vaikka edellisenä kesänä Tampereen kaupungin konsernijaosto on linjannut riippumattomuudesta toisin. Konsernijaosto totesi tuolloin yhtyvänsä opetus- ja kulttuuriministeriön kantaan, jonka mukaa mukaan ”Säätiön perustamiskirja tai sen säännöt taikka säätiölaki eivät oikeudellisesti estä konsistoria valitsemasta yliopistoyhteisönsä jäsentä hallitukseen nyt tai myöhemmässä vaiheessa.”

Lisäksi on erikoista, että Tampereen kaupungin konsernijaosto esitti hallitukseen uudelleen valittavaksi nyt erovuorossa ollutta Lauri Lylyä. Esittäessään yliopiston hallitukseen toistuvasti istuvaa pormestaria kaupunki unohtaa, ettei sillä ole mitään perinteistä mandaattipaikkaa yliopiston hallituksessa. Ensisijainen hallituksen valintaa ohjaavan periaatteen tulisi olla nimenomaan yliopiston edun punnitseminen, ei kaupungin oman aseman pönkittäminen. Perustajilta myös pyydettiin erikseen esityksiä eri sukupuolten edustajista (ks. konsernijaoston pöytäkirjan liite), jotta hallituksen sukupuolijakauma voitaisiin korjata lainmukaiseksi. Tästä huolimatta kaupunki teki ehdotuksen vain yhdestä miespuolisesta henkilöstä.

Säätiön perustamiskirjassa kaupunki on sitoutunut yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa koordinoimaan kaikkien noin parinkymmenen perustajatahon osalta ehdokkaiden nimeämistä yliopiston hallitukseen. Tehtävänä on siis varmistaa hallituksen kokoonpanon tasapainoisuus ja se, että kaikkien perustajien näkemykset kuuluvat nimitysprosessissa, ei valita hallitukseen Tampereen kaupungin tai Teknologiateollisuuden takuumiehiä. 

Tampereen kaupungin on syytä tehdä selkeä linjanveto siitä, mikä on sen rooli yliopistosäätiön perustajana. Kaupungin kaltaisen toimijan kun toivoisi olevan lain määrittelemän yliopistojen itsehallinnon turvaaja, ei sen murentaja.

Yliopistolakiin ja Tampereen yliopiston johtosääntöön tarvitaan korjauksia

Tampereella yliopiston itsehallinnosta on kiistelty pitkään. Ongelmat eivät kuitenkaan koske pelkästään Tampereen yliopistoa, vaan juontavat juurensa yliopistolain säätämisvaiheeseen sekä sen jälkeen säätiöyliopistoissa omaksuttuihin nimityskäytäntöihin.

Kuten yllä jo todettiin, yliopistolain mukaan yliopistoyhteisön jäsenistä koostuva konsistori valitsee yliopiston hallituksen ja sen tulee tehdä se itsenäisesti. Alkuperäisessä lakiesityksessä 2009 säätiöyliopistojen nimitysvalta haluttiin kuitenkin antaa valtiolle ja perustajille ja yhteisön sisäiset jäsenet rajata hallituksesta pois. Perustuslakivaliokunta totesi tämän itsehallinnon kannalta mahdottomaksi, ja niinpä lailla päädyttiin turvaamaan perustajille mahdollisuus tulla kuulluksi valintaprosessissa.

Käytännössä kuulemiskäytäntö on säätiöyliopistojen säännöissä muotoutunut sellaiseksi, että se kunnioittaa enemmän alkuperäisen lakiesityksen henkeä kuin perustuslakivaliokunnan näkemystä itsehallinnosta. Säätiöyliopisto on kuitenkin ensisijaisesti yliopisto, ja yliopistolaki on siihen nähden selvästkin liian väljä turvatakseen yliopistoyhteisön itsehallinnon nimitysprosessissa.

Sekava nimitysprosessi ei palvele kenenkään eikä etenkään yliopiston etua. Näin ollen myös yliopiston hallituksen olisi korkea aika täsmentää yliopiston johtosääntöä, jotta todellinen valta nimitysprosessissa taataan konsistorille ja tämän syksynkaltaiselta farssilta säästytään tulevaisuudessa.

Viimeviikkoisen seminaarin innoitamana pohdiskelee Veera Kaleva, apurahatutkija Kohti parempaa yliopistomaailmaa -hanke

Kuuntele Demokratia ja itsehallinto yliopistoilla -seminaarin esitykset!

• 

  Honkasalo avasi tilaisuuden

• 

  Kaleva: itsehallinnosta ja demokratiasta

• 

  Rantala: yliopistolain valmistelusta

• 

  Rautiainen: perustuslaista ja itsehallinnosta

Demokratia ja itsehallinto yliopistoilla -seminaari keskustelutti vilkkaasti eduskunnan Kansalaisinfossa viime viikolla. Seminaarissa pidetyt esitykset voi nyt kuunnella alta. Niin ikään Jussi Välimaan esitys, joka peruuntui itse seminaarista, on nyt ohessa luettavissa. Kiitos osallistujille, keskustelu jatkuu ensi keväänä!

Kansanedustaja Veronika Honkasalon avaussanat

Kenen yliopisto? Itsehallinnon ja demokratian suhteesta uuden yliopistolain jälkeen, Veera Kaleva Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke

Kollegiaalisuus, autonomia ja demokratia?, Jussi Välimaa, Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja ja professori

Yliopistolain valmistelun arviointi, Kati Rantala, tutkimusjohtaja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Perustuslakivaliokunnan ja laillisuusvalvojien näkemyksiä yliopistojen itsehallinnosta, Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori

Demokratia ja itsehallinto yliopistoilla – 10 vuotta yliopistolaista

Mitä: Keskustelutilaisuus itsehallinnon ja demokratian toteutumisesta yliopistoilla 

Milloin: torstaina 12.12.2019 kello 10.30-12

Missä: Eduskunnan kansalaisinfo

Mitä kuuluu yliopistodemokratialle? Mitä yliopistoyhteisöt ajattelevat yliopistojen johtamisesta? Entä missä kulkevat yliopistojen itsehallinnon rajat? Tarvitaanko muutosta yliopistolakiin?

Tilaisuudessa pohditaan yliopistodemokratian merkitystä ja yliopistojen itsehallinnon tilaa kymmenen vuotta uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tampereen yliopiston Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke ja kansanedustaja Veronika Honkasalo. 

Ohjelma:

10.30 Avaus: Veronika Honkasalo, kansanedustaja, dosentti

10.35 “Kenen yliopisto? Tampereen yliopiston henkilöstön näkemyksiä yliopistojen johtamisjärjestelmistä ja itsehallinnosta” -raportin tuloksia, Hanna Kuusela ja Veera Kaleva Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke

10.50 Kollegiaalisuus, autonomia ja demokratia?, Jussi Välimaa, Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja ja professori

11.05 Yliopistolain valmistelun arviointi, Kati Rantala, tutkimusjohtaja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

11.20 Perustuslakivaliokunnan ja laillisuusvalvojien näkemyksiä yliopistojen itsehallinnosta, Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori 

11.35 Kysymyksiä ja keskustelua

Perustus- ja yliopistolain takaaman yliopistojen itsehallinnon tarkoitus on turvata tieteen ja opetuksen vapaus sekä riippumattomuus. Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki ja yliopistojen siitä tekemät tulkinnat muuttivat voimakkaasti valtasuhteita yliopistojen sisällä. Perinteinen tulkinta itsehallinnosta on korostanut yliopistoyhteisön roolia yliopiston päätöksenteossa. Yliopistolain arvioinneissa on sen sijaan toistuvasti todettu yliopistojen johtajakeskeistyneen ja yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksien heikentyneen. Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään, että hallinnollisen autonomian tilaa ja suhdetta yliopistodemokratiaan arvioidaan hallituskauden aikana. 

Nyt on siis oiva aika käydä keskustelua yliopistoista, tervetuloa!

Kansalaisinfoon saapuessa on syytä varautua turvatarkastukseen.  Kansalaisinfon käyntiosoite on Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta (ks. kartta).

Tapahtuma Facebookissa.

2nd Edition of report available – Raportin 2. painos saatavilla

Following the brief English summary published here, a digital and printed second edition of our first research report Whose university? is now publicly available with the English summary included and the graphs fully translated.

You can donwload a electronic copy exclusive on this WordPress page. The Finnish sections are the same as before, with only an English section added to the end of the report.

Based on the feedback we have received, we will make sure future reports contain an English summary from the very beginning.

Whose university? Research report summary

Summary on our first reasearch report Whose university?, published earlier in Finnish, is now available in English.

This report offers insights into the opinions of the staff of Tampere University regarding university autonomy, the ideal constitution of the University Board, and the process by which the University leadership is appointed. The report is based on the survey conducted at Tampere University in the spring of 2019 by two separate research projects. The response rate to the survey was high – almost half (49%) of the staff employed at Tampere University at the time of survey. The respondents also represented both of the former merged institutions almost equally, and most faculties were also evenly represented. This report offers the latest research data on how the staff perceives changes in university management brought about by the 2009 University Act reform.

The founding process of the new Tampere University has sparked lively debate over the implemented systems and practices of management, administration and governance. The results from the survey show that university staff perceived direct means of influencing and participating in decision-making as important principles of university autonomy.

Survey respondents considered representation of the staff on all levels of university administration and the opportunity to appoint their leaders through direct elections as the most crucial elements of university autonomy.

A considerable majority (77%) of the staff wants to be represented in the University Board. This claim to representation is significantly supported by the staff of both former merged intuitions: 66 per cent of the staff of the Tampere Technical University (TUT), and 86 per cent of the staff of the University of Tampere (UTA) supported staff representation in the Board. 70 per cent of the respondents support having at least three university community representatives on the Board, following the traditional tripartite representation model (professors–other teaching and research staff–students). Only 3 per cent of the respondents favored a Board constituting of no staff or university community representation.

A majority of the respondents also considered direct elections as an important element in appointing university leadership (university board, rector, vice-rectors, provost, deans, etc.). Of all respondents a total of 70 per cent felt it was important or extremely important that the university community could appoint its own leadership through elections.

The results outlined in this report offer important information for developing the current systems and practices of management, administration and governance. They also serve a direct challenge to Tampere University leadership to critically evaluate the standing practices, given that they are evidently not supported by the vast majority of the university staff that responded to the survey. A distinct majority supports having tripartite representation in the University Board, but under the current system no such representation exists. An equally distinct majority sees direct elections as the best way to appoint leadership, but under the current administrative rules the university community has no say at all in these appointments.

The University Act 2009 that materially reformed Finnish higher education has, according to several estimates, surveys and scientific literature, led to circumstances, wherein the university community is becoming exceedingly alienated from decision-making processes, and de facto power is becoming centralized – even externalized – beyond the university community. The current Antti Rinne cabinet (2019–) has noted in its official government program the need to evaluate the state of administrative autonomy in universities in relation to the autonomy and tripartite representation guaranteed under the Finnish constitution. This report shows that the evaluation is sorely needed. The autonomy statutes within the constitution serve to protect the independence of science and scientific research from political, social and economic pressure.

In the era of sophisticated manipulation of opinion, increased political polarization, downplayed and sidelined scientific research, and various forms of harassment of researchers, the need for structural defenses for science that safeguard autonomy, independence and integrity have become more important than ever.