Keskustelutilaisuus ja paneeli maanantaina 2.3. klo 17-19 Tiedekulmassa.
Toteutuuko tutkimuksen vapaus? Mitä tieteellinen ja taiteellinen sivistystehtävä vaatii? Entä kenelle kuuluu itsehallinto nyky-yliopistoilla?
Tilaisuudessa keskustellaan yliopistojen johtamisesta ja yliopistodemokratiasta, sivistyksen merkityksestä sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta yliopistojen arjessa kymmenen vuotta uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke (Tampereen yliopisto), Politiikasta-lehti, tiede- ja tietokirjakustantamo Vastapaino sekä Yliopistokäänne.
Tilaisuuttaa voi seurata myös verkossa.
Ohjelma:
17.00 Alustukset
Kenen yliopisto? Strategisen johtamisen kipupisteet suomalaisissa yliopistoissa. Hanna Kuusela, akatemiatutkija, Tampereen yliopiston konsistorin jäsen
Toimitusjohtajaprofessorit – uusi tiedejohtamisen normaali. Petri Lehenkari, solubiologian professori, Oulun yliopiston hallituksen jäsen
Miksi demokratia on välttämätöntä yliopistoissa? Jukka Kekkonen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, Helsingin yliopiston hallituksen jäsen
18.00 Paneeli
10 vuotta yliopistolaista: toteutuuko tutkimuksen vapaus sekä tieteellinen ja taiteellinen sivistystehtävä yliopistoilla? Panelisteina kansleri Kaarle Hämeri, opiskelijavaikuttaja Sanni Lehtinen, kosmologi Syksy Räsänen sekä kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Jouni Ovaska (kesk.)
Viime kuukausien aikana on käyty julkista keskustelua niin tieteen vapaudesta kuin yliopistojen johtamisestakin. Tieteen ja tutkimuksen vapautta vastaan on hyökätty julkisessa keskustelussa usealta eri taholta. Toisaalta yliopistolaiset ovat kertoneet vaikutusmahdollisuuksiensa vähenemisestä, yhteisöjen ohittamisesta päätöksenteossa ja pelon ilmapiiristä yliopistoilla. Perustus- ja yliopistolain takaaman yliopistojen itsehallinnon tarkoitus on turvata tieteellisen tutkimuksen riippumattomuus ja tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus. Kun perinteinen tulkinta itsehallinnosta on korostanut yliopistoyhteisön roolia yliopiston päätöksenteossa, vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki toi tullessaan johtajakeskeisyyden ja karsi demokraattisesti valittujen elinten valtaa, mikä on näkynyt erityisen voimakkaasti säätiöyliopistoissa.
Hallitusohjelmassa esitetään, että hallinnollisen autonomian tilaa ja suhdetta yliopistodemokratiaan arvioidaan hallituskauden aikana. On siis aika syventää keskustelua tutkimuksen vapaudesta, sivistystehtävästä ja itsehallinnon tilasta yliopistoilla.
Tervetuloa!
Parempi yliopisto 