KESKUSTELUTILAISUUS: Tutkimuksen vapaus, sivistys ja itsehallinto yliopistoilla – 10 vuotta yliopistolaista

Keskustelutilaisuus ja paneeli maanantaina 2.3. klo 17-19 Tiedekulmassa.

Toteutuuko tutkimuksen vapaus? Mitä tieteellinen ja taiteellinen sivistystehtävä vaatii? Entä kenelle kuuluu itsehallinto nyky-yliopistoilla? 

Tilaisuudessa keskustellaan yliopistojen johtamisesta ja yliopistodemokratiasta, sivistyksen merkityksestä sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta yliopistojen arjessa kymmenen vuotta uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke (Tampereen yliopisto), Politiikasta-lehti, tiede- ja tietokirjakustantamo Vastapaino sekä Yliopistokäänne.

Tilaisuuttaa voi seurata myös verkossa.

Ohjelma:

17.00 Alustukset

Kenen yliopisto? Strategisen johtamisen kipupisteet suomalaisissa yliopistoissa. Hanna Kuusela, akatemiatutkija, Tampereen yliopiston konsistorin jäsen

Toimitusjohtajaprofessorit – uusi tiedejohtamisen normaali. Petri Lehenkari, solubiologian professori, Oulun yliopiston hallituksen jäsen

Miksi demokratia on välttämätöntä yliopistoissa? Jukka Kekkonen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, Helsingin yliopiston hallituksen jäsen

18.00 Paneeli

10 vuotta yliopistolaista: toteutuuko tutkimuksen vapaus sekä tieteellinen ja taiteellinen sivistystehtävä yliopistoilla? Panelisteina kansleri Kaarle Hämeri, opiskelijavaikuttaja Sanni Lehtinen, kosmologi Syksy Räsänen sekä kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Jouni Ovaska (kesk.)

Viime kuukausien aikana on käyty julkista keskustelua niin tieteen vapaudesta kuin yliopistojen johtamisestakin. Tieteen ja tutkimuksen vapautta vastaan on hyökätty julkisessa keskustelussa usealta eri taholta. Toisaalta yliopistolaiset ovat kertoneet vaikutusmahdollisuuksiensa vähenemisestä, yhteisöjen ohittamisesta päätöksenteossa ja pelon ilmapiiristä yliopistoilla. Perustus- ja yliopistolain takaaman yliopistojen itsehallinnon tarkoitus on turvata tieteellisen tutkimuksen riippumattomuus ja tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus. Kun perinteinen tulkinta itsehallinnosta on korostanut yliopistoyhteisön roolia yliopiston päätöksenteossa, vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki toi tullessaan johtajakeskeisyyden ja karsi demokraattisesti valittujen elinten valtaa, mikä on näkynyt erityisen voimakkaasti säätiöyliopistoissa. 

Hallitusohjelmassa esitetään, että hallinnollisen autonomian tilaa ja suhdetta yliopistodemokratiaan arvioidaan hallituskauden aikana. On siis aika syventää keskustelua tutkimuksen vapaudesta, sivistystehtävästä ja itsehallinnon tilasta yliopistoilla.

Tervetuloa!

 

 

Demokratia ja itsehallinto yliopistoilla – 10 vuotta yliopistolaista

Mitä: Keskustelutilaisuus itsehallinnon ja demokratian toteutumisesta yliopistoilla 

Milloin: torstaina 12.12.2019 kello 10.30-12

Missä: Eduskunnan kansalaisinfo

Mitä kuuluu yliopistodemokratialle? Mitä yliopistoyhteisöt ajattelevat yliopistojen johtamisesta? Entä missä kulkevat yliopistojen itsehallinnon rajat? Tarvitaanko muutosta yliopistolakiin?

Tilaisuudessa pohditaan yliopistodemokratian merkitystä ja yliopistojen itsehallinnon tilaa kymmenen vuotta uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tampereen yliopiston Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke ja kansanedustaja Veronika Honkasalo. 

Ohjelma:

10.30 Avaus: Veronika Honkasalo, kansanedustaja, dosentti

10.35 “Kenen yliopisto? Tampereen yliopiston henkilöstön näkemyksiä yliopistojen johtamisjärjestelmistä ja itsehallinnosta” -raportin tuloksia, Hanna Kuusela ja Veera Kaleva Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke

10.50 Kollegiaalisuus, autonomia ja demokratia?, Jussi Välimaa, Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja ja professori

11.05 Yliopistolain valmistelun arviointi, Kati Rantala, tutkimusjohtaja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

11.20 Perustuslakivaliokunnan ja laillisuusvalvojien näkemyksiä yliopistojen itsehallinnosta, Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori 

11.35 Kysymyksiä ja keskustelua

Perustus- ja yliopistolain takaaman yliopistojen itsehallinnon tarkoitus on turvata tieteen ja opetuksen vapaus sekä riippumattomuus. Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki ja yliopistojen siitä tekemät tulkinnat muuttivat voimakkaasti valtasuhteita yliopistojen sisällä. Perinteinen tulkinta itsehallinnosta on korostanut yliopistoyhteisön roolia yliopiston päätöksenteossa. Yliopistolain arvioinneissa on sen sijaan toistuvasti todettu yliopistojen johtajakeskeistyneen ja yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksien heikentyneen. Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään, että hallinnollisen autonomian tilaa ja suhdetta yliopistodemokratiaan arvioidaan hallituskauden aikana. 

Nyt on siis oiva aika käydä keskustelua yliopistoista, tervetuloa!

Kansalaisinfoon saapuessa on syytä varautua turvatarkastukseen.  Kansalaisinfon käyntiosoite on Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta (ks. kartta).

Tapahtuma Facebookissa.